|
Abstract:
|
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut Muhoksen savikiven ja saksalaisen kaoliinisaven tiiliteknisten ominaisuuksien määritys sekä niiden tekijöiden selvitys, jotka aiheuttavat halkeamia kaoliinisavesta valmistettuihin tiiliin. Tutkimus on jakautunut kahteen osaan: materiaalien raaka-ainetutkimukseen sekä koetiilien valmistukseen. Rakeisuudeltaan savikivi vastaa laihaa savea savespitoisuuden ollessa 38 %. Kaoliinisavi on rakeisuudeltaan lihavaa savea savespitoisuuden ollessa 65 %. Molemmat savilaadut ovat plastisempia kuin normaalit suomalaiset vastaavan savilajitemäärän omaavat savet. Kuumennettaessa ei savissa ole havaittu voimakkaita endo- tai eksotermisia reaktioita, jotka voisivat olla haitaksi tiilen valmistuksessa. Mineraalikoostumukseltaan savikivi vastaa suomalaisia kvartäärisavia lukuun ottamatta savikiven suurempaa CaCo3-pitoisuutta. Kaoliinisavi ei ole mineraalikoostumukseltaan puhdas kaoliini, vaan siinä on myös kiillemäisiä savimineraaleja. Savi ei kuitenkaan sisällä sellaisia mineraaleja, jotka voisivat aiheuttaa yllättäviä reaktioita tiilenpoltossa. Koetiilien havaittiin olevan pakkasen kestäviä. Savikivitiilien polttolämpötilan olisi kuitenkin oltava suurempi kuin 1040 astetta C, jotta voitaisiin välttyä pakkasvaurioilta. Pakkasen kestävyyttä vaaditaan ainoastaan julkisivutiililtä, joten alemmissa lämpötiloissa poltettuja tiiliä voidaan käyttää esim. väliseinien muurauksessa. Taivutusvetolujuuskokeen mukaan ovat 1040 astetta C:ssa poltettujen tiilien lujuudet vielä niin suuria, että polttolämpötilaa voidaan jonkin verran alentaa lujuustason putoamatta liian alas. Kokonaisuutena ottaen savikiven ominaisuuksissa ei ole esiintynyt mitään sellaista tekijää, joka estäisi kelvollisten tiilten valmistamisen tästä materiaalista. Kaoliinisavitiiliin, joissa hiekan määrää on pudotettu, ei ole syntynyt halkeamia. Tämän perusteella voidaan tehdä päätelmä, että hiekan sisältämän kvartsin reaktiot polttovaiheessa ovat todennäköisesti aiheuttaneet halkeamat tiiliin. /Kir09 |