|
Abstract:
|
Tämä tutkimus on osa kohdeyrityksen Akroflex-kosteudensulkujärjestelmän tuotekehitysprojektin testausvaihetta. Tavoitteena on ollut tutkia muuratun betoniharkkoulkoseinärakenteen kosteusteknistä käyttäytymistä, sisäpuolisen kosteudensulun ja ulkopuolisen suojapinnoitteen vaikutusta siihen sekä Akroflex-järjestelmän soveltuvuutta betoniharkkorakenteen kosteudensuluksi. Teoriapohjana esitetään betoniharkkoseinien rakenne ja tarpeellisessa laajuudessa ulkoseinärakenteen kosteustekninen toiminta maamme ilmasto-olosuhteissa. Lisäksi selvitetään kosteuden haittavaikutuksia rakenteille ja luodaan katsaus ulkoseinän kosteustekniseen testaukseen. Tutkimuksen kokeellisen ydinosan muodostaa pinnoittamattoman ja pinnoitettujen harkkomuurien vaativissa sisäpuolen kosteusolosuhteissa kylmään vuodenaikaan läpäisemien kosteusmäärien mittaaminen. Tarkoitukseen on kehitetty uusi, yksinkertainen mittausmenetelmä. Kokeiden pohjalta esitetään havaintoja ja johtopäätöksiä rakenteiden kosteusteknisestä käyttäytymisestä suurten kosteusrasitusten alaisena. Akroflex-kosteudensulkujärjestelmän toiminta testataan betoniharkkorakenteen käyttötilassa. Vedenpitävyys todetaan upotuskokeella. Käytännön kokein selvitetään harkkomuurin halkeilun, törmäysten ja korkeapainepesujen vaikutus kosteudensulkujärjestelmään. Kulutuskestävyys testataan Taber-Abraser -kokeella. Halkeilun ja törmäysten aiheuttamien vaurioiden vaikutus Akroflex-järjestelmän kosteustekniseen toimintaan tutkitaan rakenteen kosteuskokeilla. Betoniharkko ei pinnoittamattomana sovellu kosteiden tilojen seinämateriaaliksi. Harkko on hyvin huokoinen, helposti kosteutta läpäisevä ja imee pinnalleen joutuneen veden nopeasti rakenteen sisään. Kivitex-suojapinnoitteella käsitelty BTH-100 -harkkomuuri läpäisi koeolosuhteissa n. 70 % pinnoittamattoman muurin läpäisemästä kosteudesta. Suojapinnoitteen toimintaa sisäpuolelta tulevan kosteuden kannalta on pidettävä hyvänä. Vesiohenteisella Akroflex-kosteudensulkujärjestelmällä pinnoitettu harkkoseinä läpäisi n. 2 % pinnoittamattoman seinän läpäisemästä kosteusmäärästä. Se toimii riittävänä kosteudensulkuna rakenteen sisäpinnassa, jossa se on kuitenkin alttiina mekaanisten rasitusten aiheuttamille vaurioille. Hyvä tartunta tasoitteeseen edesauttaa pinnoitteen repeytymistä rasitusten alaisena. Vaurioiden vaikutus seinän kosteustekniseen toimintaan voi kokeiden perusteella olla varsin huomattava. /Kir09 |