Nokian kartastojärjestelmän kehittämisen perussuunnitelma

Abstract

Kunnan mittausosaston tehtävänä on valmistaa ja pitää ajan tasalla karttoja erilaisen kunnallisen suunnittelun tarpeisiin. Kantakartta on suurikaavainen maastokartta, joka muodostaa kunnallisen kartastojärjestelmän perustan. Mitä suurempi osa suunnittelun vaatimista pohjakartoista voidaan valmistaa kopioteknisesti kantakartasta, sitä helpompi on pitää koko kartasto ajan tasalla. Karttojen käyttäjistä tärkeimmät ovat kaavoitus, kunnallistekniikka sekä kiinteistö- ja mittaustoiminta itse. Lisäksi kuntien kantakarttoja käyttävät eräät muut laitokset omien erikoiskarttojensa pohjakarttana, tärkeimpinä mainittakoon sähkö- ja puhelinlaitokset. Tietokonetekniikan ja automaattipiirtureiden kehitys on mahdollistanut ATK:n kokonaisvaltaisen soveltamisen suurikaavaiseen karttatuotantoon. Automaattinen kartanvalmistus on vuoden 1982 alkuun mennessä tuotannollisessa käytössä jo kahdella suomalaisella kartoituskonsultilla. Menetelmässä kartan tietosisältö talletetaan erilaisten tiedonkeruumenetelmien avulla tietokoneen muistiin numeeriseksi kartaksi. Numeerinen kartta voidaan tulostaa automaattipiirturilla lähes mielivaltaisessa mittakaavassa ja elementtijaossa puhtaaksi piirretyiksi karttalehdiksi. Tekniikan avulla kartoitusprosessi nopeutuu ja koko hankala analoginen karttatieto korkeuskäyriä myöten saadaan numeerisesti hallittavaan muotoon. Samaan tekniikkaan liittyen kehittyvät kunnalliset piste- ja viivatietorekisterit voimakkaasti. Keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa on noussut voimakkaasti esiin mahdollisuus ottaa kantakartan mittakaavaksi uudiskartoituksissa 1:1000 aikaisemmin etusijalle asetetun 1:500 -kantakartan sijasta. Mahdollisuuden tähän antaa stereokartoituksen tarkkuus, minkä ansiosta 1:1000 -kartta on koordinaattitarkkuudeltaan riittävä kunnalliseen suunnitteluun, sekä kopiotekniikan voimakas kehitys. 1:1000 -kartan käyttöönotto edellyttää jonkinasteista asenteen muutosta, koska osan kartan käytöstä tiheillä taajama-alueilla muodostavat suurennokset mittakaavan 1:500. Kokemukset useista kunnista osoittavat, että 1:500 -kartan ylläpidolla ei saavuteta merkittävää etua 1:1000 -karttaan verrattuna, mutta karttojen valmistus- ja ajantasallapidon kustannuksissa on huomattava ero. Kaavoitusmittauksia koskeva asetus on muuttumassa ja jo luonnosvaiheessa. Uusi asetus saataneen voimaan vuoden 1982 aikana. Asetusluonnos ei sisällä olennaisia muutoksia nykyiseen käytäntöön, mutta asetusteksti täydentyy ennen kaikkea fotogrammetrian ja elektronisen etäisyyden mittauksen kehitystä vastaavaksi. Nokian kaupungin nykyinen kantakartta on mittakaavassa 1:500. Lisäksi suurimmasta osasta aluetta on käsin piirretty 1:2000 asemakaavan pohjakartta. Karttatieto on yhdellä elementillä astralon-muovilla. Noin 1000 ha:n aluetta lukuun ottamatta on kartan tekninen kunto huono ja kartat ovat huonosti ajan tasalla. Kantakartan kokonaispinta-ala on noin 4000 ha. Kartastoalueen runkoverkko on täystiheä paikalleenmittauksen tarpeisiin. Taso- ja korkeusrunkoverkko ovat pääosin kunnossa. Ainoa mahdollisuus kartan saamiseksi nykyisiä vaatimuksia vastaavaksi on uusi kartoitus. Sitä vastoin koordinaateiltaan tunnettua runko- ja rajapistetietoa voidaan käyttää hyväksi. Määräraha kartan uusimiseksi saatiin kaupungin talousarvioon vuosille 1981-1983. Ensimmäisenä tehtävänä mittausosastolla päätettiin selvittää alalla tapahtunut kehitys, jotta tulevaisuuden vaatimukset pystytään mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon sekä lähdettiin siitä, että osastolla tehdään itse mahdollisimman tarkat suunnitelmat uuden kartoituksen suorittamisesta. Tätä tarkoitusta varten on laadittu tämä diplomityö, jossa lisäksi on tehty esityksiä koko kantakarttaan perustuvan kartastojärjestelmän rakenteesta, ajantasallapidosta ja tulevasta kehittämisestä. Kantakartan uudiskartoitus käsittää noin 3800 ha:n alueen. Kartoitus jaetaan ajallisesti siten, että vuoden 1981 aikana tehdään runkoverkon täydennysmittaukset, keväällä 1982 signalointi ja kuvaus ja viimeisetkin karttalehdet saadaan puhtaaksi piirrettyinä vuoden 1983 syksyyn mennessä. Työnjako on sellainen, että kunta laatii rekisteriselitykset sekä koordinaateiltaan tunnetuista että signaloitavista kohteista. Konsulteilta pyydetään erikseen tarjoukset runkotöiden suorittamisesta (tarjouspyynnöt keväällä 1981) ja varsinaisen kartoituksen suorittamisesta (tarjouspyynnöt syksyllä 1981). Kantakartta kartoitetaan automaattista kartanvalmistustekniikkaa käyttäen mittakaavassa 1:1000. Karttatieto jaetaan kolmelle elementille, minkä lisäksi valmistetaan oma elementti maanalaisten johtojen maanpäällisistä osista. Kartat piirretään puhtaiksi polyesterimuoville. Esitetyssä Nokian uudessa kartastojärjestelmässä pidetään ajan tasalla vain kantakarttaa 1:1000, muut kartat valmistetaan joko heti kartoituksen yhteydessä tai myöhemmin tarvittaessa valo- tai valokuvakopiointitekniikalla. Suunnittelijoiden kannalta karttojen joustava käyttö edellyttäisi oman pienreprokameran hankkimista tekniseen virastoon tai suurennosten ja pienennösten saannin nopeaa turvaamista muulla tavoin. Tällöin 1:1000 -kartan haittapuolet 1:500 - karttaan verrattuna voidaan eliminoida lähes täysin. Kartoituksen yhteydessä saadaan koko kartta-alueesta numeerinen kartta, jonka sisältämää koordinaattiaineistoa hyväksi käyttäen mittausosastolle on mahdollista varsin helposti rakentaa oma piste- ja viivatieto rekisteri. Nokian tapauksessa se edellyttäisi oman tietokonelaitteiston hankkimista mittausosastolle tai siirtymistä ATK-palvelukeskuksen päätepalveluja käyttäväksi asiakkaaksi. Ennen pitkää pisterekisterin rakentaminen ja jonkin asteinen graafisen ATK:n hyödyntäminen on joka tapauksessa edessä Nokiankin kokoisissa kaupungeissa. /Kir10