|
Abstract:
|
Tässä työssä on selvitetty esijännitetyn graniittipalapalkin rakennetta ja lujuusominaisuuksia. Tutkittavana on ollut neljä rakenteeltaan erilaista palkkia. Tässä työssä on esitetty palkkimateriaalien lujuuskokeiden tulokset ja esijännityksessä mitatut voimat ja siirtymät. Noin viisi kuukautta kestäneistä pitkäaikaiskokeista on ilmoitettu palkkien hiipumat ja taipumat. Kuormituskokeissa mitatuista voimista, siirtymistä ja muodonmuutoksista on ilmoitettu keskeisimmät tulokset. Sahatun graniittipalkin kuivan kontaktisauman välilevyksi tutkimuksen mukaan soveltuu hyvin puolikova alumiinilevy. Kuivan kontaktisauman puristuskapasiteetin havaittiin nousevan pienennettäessä välilevyn paksuutta. Alkuperäisen sahauspinnan epätasaisuuden perusteella tässä tapauksessa päädyttiin 1,5 mm vahvaan välilevyyn. Hiipumamittausten tuloksena havaittiin kiven hiipuman olevan varsin pieni verrattaessa sitä jännitetyissä rakenteissa perinteisesti käytettyyn betoniin. Käytettäessä kivipalkilla betonille ominaista jännitystasoa ei kiven hiipumalla ole käytännön merkitystä palkin mitoituksen kannalta. Graniittipalkkien kuormituksissa todettiin kivipalkkien saavuttavan ainakin yhtä korkeita murtokuormia kuin vastaavat betonipalkit. Murtotapa kivipalkilla muistuttaa räjähdystä, mihin on syynä korkeat jännitykset ja puuttuva haoitus. Kuormituksissa osoittautui, että kuivaan, vetoa kestämättömään kontaktisaumaan muodostuu taivutusrasituksessa pystysuuntainen vetojännityshuippu. Tämän takia palkkeihin syntyi vaakasuora vetohalkeamaporausreiän kohdalle. Taivutetun palapalkin suunnittelussa onkin näin ollen otettava huomioon kontaktisauman läheiset pystysuorat vetojännitykset. Murtokestävyydessä kivipalkeilla päästään helposti betonipalkkien tasolle. Kun kivipalkeilla ei esiinny betonipalkkeihin verrattavia kuivumiskutistuman ja hiipuman aiheuttamia teräksen jännityshäviöitä, onkin kivi korkean puristusmurtolujuutensa ansiosta sopiva materiaali jännitettyihin rakenteisiin. /Kir09 |