|
Abstract:
|
Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli löytää kiharasta HWM (high-wet-modulus) -modaalikuidusta valmistetulle kankaalle sopivin esikäsittely sekä löytää parhaimmat rypistymättömyys- ja siliävyysominaisuudet antava viimeistys. Toiseksi verrattiin, kuinka normaali viskoosikangas käyttäytyi samoissa käsittelyissä, kuinka paljon ja minkälaista eroa ilmeni modaaliin verrattuna. Teorian perusteella viskoosikankaat kestävät käsittelyn laimealla lipeällä tietyn kriittisen rajan alapuolella ilman huomattavia muutoksia kankaan ominaisuuksissa. Modaalikuitujen alkalikesto on parempi kuin normaaliviskoosin. Lipeäkäsittelyä käytetään parantamaan värjäytyvyysominaisuuksia sekä kykyä ottaa hartsikäsittely. Laboratoriokokeiden perusteella kankaille valittiin kolme erillistä esikäsittelymenetelmää: liisterinpoisto, valkaisu ja lipeäkäsittely. Havaittiin, että tietyllä tavoin esikäsitelty kangas oli jonkin ominaisuuden suhteen paras ja taas toisen suhteen huonoin. Lipeäkäsitelty kangas käyttäytyi samoin. Värjäytyvyyteen lipeäkäsittely vaikutti parantavasti. Esikäsittelyistä voidaan vetää se johtopäätös, että on valittava se esikäsittely, joka haluttuun päämäärään nähden antaa parhaat tulokset. Viskoosikankaiden eräänä ongelmana on niiden rypistymättömyys- ja siliävyysominaisuudet. Kirjallisuuden mukaan viskoosille parhaiten sopivat siliävyysviimeistyshartsit ovat urea- ja melamiini-formaldehydiyhdisteet. Puuvillan viimeistyksessä käytetään nykyään enemmän reaktiohartseja. Koska modaalin ominaisuudet usein asettuvat normaaliviskoosin ja puuvillan väliin ja lähenevät puuvillaa, haluttiin kokeilla reaktiohartsia viimeistyksessä. Kankaille suoritettiin viimeistys siis sekä urea-formaldehydi- että reaktiohartseilla ja mitattiin kankaiden ominaisuudet. Reaktiohartsilla viimeistellyillä modaalikankailla saatiin paremmat ominaisuudet kuin UF-hartseilla viimeistellyillä kankailla. Normaaliviskoosille UF-hartsi puolestaan näytti sopivan hieman paremmin kuin reaktiohartsi. Modaali ja normaaliviskoosi eroavat ominaisuuksiltaan toisistaan jossain määrin. Työssä on käytetty kiharaa HWM-modaalikuitua ja kuumavesivenytettyä viskoosia. Eroja ominaisuuksissa aiheuttaa kiharuus ja korkea märkämoduli. Kokeiden perusteella modaalikankaiden ominaisuudet asettuivat yleensä viskoosikankaiden ominaisuuksien edelle. /Kir10 |