|
Abstract:
|
Diplomityön tavoitteena oli tutkia kohdeyrityksen konttienkäsittelyyn tarkoitettujen kumipyöränostureiden sähkölaitetuotantoa ja etsiä mahdollisia kehityskeinoja, jotta tuotannon läpimenoaikoja saataisiin tulevaisuudessa pienennettyä. Osana tuotannon kehittämistä luotiin globaali standardidokumentti kumipyöränostureiden sähkölaitetuotantoon, minkä tarkoituksena on syventää työntekijöiden ymmärrystä nosturista ja helpottaa uusien työntekijöiden työnoppimisprosessia kuvallisen työohjeistuksen myötä. Tuotannon tehostamiseen liittyvä tutkimustyö toteutettiin seuraamalla sähkölaitevalmistuksen eri työvaiheisiin käytettäviä aikoja Suomessa sekä Kiinassa. Näin pyrittiin löytämään Kiinan tuotannon pullonkaulat. Tutkimusosuus suoritettiin seuraamalla nosturiprojektia mikä sisälsi kahdeksan kumipyöränosturia, joista neljän nosturin sähkölaitteet tehtiin Suomessa ja neljän Kiinassa. Standardidokumenttia varten tuotantomenetelmät kirjattiin ylös suomalaisia työntekijöitä haastattelemalla ja työvaiheita valokuvaamalla. Teoriaosuudessa keskitytään eri tuotantomalleihin sekä manuaalisen tuotannon tehostamiseen. Standardidokumenttia varten tutustutaan erilaisiin oppimismalleihin sekä mielekkään oppimisen erityispiirteisiin. Työaikatutkimuksen tuloksien perusteella kaikkiin työvaiheisiin kuluu Kiinassa enemmän aikaa kuin Suomessa. Pidempiin työaikoihin vaikutti moni ympäristöllinen tekijä kuten Kiinassa vertailuprojektin aikana vallinnut kevyt tuotantokuorma sekä kuuma ilmasto. Tuotantoa seuraamalla voidaan todeta, että kulttuuri heijastuu ihmisten tapaan ajatella ja suhtautua työhön. Tuotannon valvonnan lisääminen vaikuttaisi olevan tehokas tapa läpimenoaikojen lyhentämiseksi. Työssä asetettuihin tavoitteisiin päästään työkuormaa kasvattamalla ja valvontaa lisäämällä. Tuotannon kehittäminen Kiinan kaltaisessa, suuresti Suomesta poikkeavassa, kulttuurissa on haastavaa. Suomessa hyväksi todettu toimintamalli ei välttämättä sellaisenaan ole Kiinassa yhtä tehokas, vaan mallia on muokattava paikallisiin oloihin sopivaksi. Jatkotutkimuksena ehdotetaan tuotantotilojen layoutin uudelleenjärjestelyä. |