Kirjasto - Tampereen teknillinen yliopisto

Kuormitusten ohjausmahdollisuudet kohdeyrityksessä 1980-luvulla

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

URN: http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-200907106657
Title: Kuormitusten ohjausmahdollisuudet kohdeyrityksessä 1980-luvulla
Author: Nurmela, Sakari
Publication type: Diplomityö
Issue date: 1981
University: Tampereen teknillinen korkeakoulu
Faculty: Sähkötekniikan osasto
Department: Sähkövoimatekniikan laitos
Abstract: Työssä kartoitetaan kohdeyrityksen kuormituksia. Tarkoituksena on löytää sellaisia kuormituksia, joiden ohjaamisella saavutetaan säästöä sähkönhankintakustannuksissa. Suorista sähkölämmityksistä saadaan ohjaukseen n. 3,5...4,5 kW/asunto, mutta sulkuajan häiritsevyyden poistamiseen olisi jätettävä osa tehosta ohjaamatta. Kun ohjauksia joudutaan jakamaan neljän tunnin ajalle, ohjausvaikutus pienenisi n. 3,9 MW:iin 1427 asunnon määrällä, eli n. 2,7 kW:iin/asunto. Lauantai-illan kiuashuipun aikana ohjausvaikutus olisi n. 4,1 MW. Varaajien ohjaus voitaisiin edelleen jättää kytkinkelloilla suoritettavaksi. Vain lämminvesivaraajien ohjaus olisi käytännössä mahdollista, mutta niiden siirrolla saatava säästö olisi pieni. Valaistustehojen ottaminen ohjaukseen toisi suuria säästöjä. Katuvalaistusta on n. 1,1 MW risteysten yms. liikenneturvallisuuden kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolella. Kasvihuonevalaistusta voitaisiin ohjata tammi-helmikuussa n. 2,4 MW kahden tunnin ajan satunnaisesti. Valaistuksen ohjauksista ei synny jälkihuippua niin kuin sähkölämmityksen ohjauksesta. Vesilaitosten ja vesiosuuskuntien painesäiliö- ja pumppaamokapasiteetit on mitoitettu niin pieniksi, ettei ohjattavaa kuormitusta niistä löytyisi. Jätevedenpuhdistamoiden jonkin koneen ohjaus pysäyttäisi kokopuhdistusprosessin. Samoin teollisuudessa koneiden suora ohjaus aiheuttaisi ylimääräisiä järjestelyjä ja pysäyttäisi kokonaisia tuotantolinjoja. Tehotariffikuluttajilta löytyi sähkölämmitystä yllättävän runsaasti. Lämmitysten liityntätehot ovat suuria, mutta vastaavasti eristystaso huono, joten sulkuaika pitäisi olla lyhyehkö tai osateho suurehko. Ohjauslaitteistoista toisen kohdeyrityksen kehittämä verkkokäskyohjausjärjestelmä olisi edullisin. Radiokäskyjärjestelmä ei olennaisesti poikkea hinnaltaan edellä mainitusta, ja konventionaalinen vko-järjestelmä tulisi edullisimmaksi, jos vastaanottimia tarvittaisiin yli 6800 kpl. Pelkästään sähkölämmityksen ohjaukseen ei konventionaalista vko-järjestelmää kannattaisi hankkia. Toisen kohdeyrityksen kehittämä vko-järjestelmä tuottaisi investointikustannuksensa jo 1,5 vuodessa, jos ohjattavana olisi myös tie- ja kasvihuonevalaistus. /Kir10


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search TUT DPub


Advanced Search

Browse

My Account

Statistics