|
Abstract:
|
Tämä diplomityö on osa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Rakennustalouden laboratoriossa tehdystä tutkimuskokonaisuudesta Korjausrakentamisen volyymi 1980. Tässä diplomityössä tarkastellaan asuinkerros- ja rivitalojen sekä teollisuus- ja palvelurakennusten korjausrakentamisen määrää, laajuutta, kohdistumista eri ikäluokkiin, korjausten tekijöitä ja korjausten pääasiallisia syitä. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät asukkaiden itse tekemät korjaukset asuinrakennuksissa ja julkisen sektorin omistamien rakennusten korjaukset. Diplomityön tulokset pohjautuvat pääosin kyselyyn, joka kohdistui noin 18 000:een kiinteistöön. Lisäksi tietoja on saatu haastattelemalla korjausrakentamisen asiantuntijoita. Käytettävissä on ollut myös tutkimuskokonaisuuden alustavat tiedot korjausrakentamisesta. Rakennuskantaa koskevat tiedot on saatu Tampereen teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laitoksella tehdyistä tutkimuksista. Asuinkerros- ja rivitalojen, teollisuus- ja palvelurakennusten korjausrakentamisen arvo vuonna 1982 on ollut noin 1,7 mrd.mk, joka jakautuu karkeasti perusparannukseen n. 1,1 mrd.mk ja kunnostukseen n. 0,6 mrd.mk (ei sisällä julkisten rakennusten eikä asukkaiden tekemiä korjauksia). Asunto-osakeyhtiöt ovat käyttäneet korjausrakentamiseen vuositasolla noin 620 milj.mk, josta asuinkerrostaloissa n. 585 milj.mk ja rivitaloissa n. 35 milj.mk. Korjausrakentaminen on kohdistunut noin 48 %:iin asuinkerrostalojen kannan tilavuudesta ja rivitaloissa noin 17 %:iin. Asuinrakennuksissa korjausrakentaminen on ollut yleisintä 1960- ja 1970-luvulla valmistuneissa rakennuksissa. Yleisin korjauksen syy on ollut energian säästö. Seuraavaksi yleisimmät ovat olleet huonokuntoisten rakennusosien korjaus ja laatu- tai varustetason parantaminen. Asuinkerrostalojen korjauksissa ovat yleisimmin olleet mukana LVI-liikkeet (45 %) ja maalausliikkeet (35 %). Rivitaloissa korjaustöiden tekijöistä yleisin ryhmä ovat omistajat l. asukkaat, jotka ovat olleet mukana 60 %:ssa hankkeista. Teollisuus- ja varastorakennusten korjaamiseen on vuonna 1982 käytetty noin 560 milj.mk, josta noin kolmannes on ollut kunnostusta. Korjaukset ovat kohdistuneet noin 30 %:iin rakennusten tilavuudesta ja se on ollut yleisintä 1960-luvulla valmistuneissa rakennuksissa. Korjausten kaksi yleisintä syytä ovat olleet energian säästö (44 %) ja tilojen uudelleenjärjestely (22 %). Teollisuuslaitosten omat korjausosastot ovat olleet mukana noin 60 %:ssa korjaushankkeista. Vajaassa kolmanneksessa ovat olleet mukana rakennus-, LVI- ja sähköliikkeet. Palvelurakennukset on tarkastelussamme jaettu myymälä- ja majoitusrakennuksiin sekä toimistorakennuksiin. Myymälä- ja majoitusrakennusten korjausrakentamiseen on vuonna 1982 käytetty noin 200 milj.mk, josta kunnostuksen osuus on ollut noin 35 %. Toimistorakennuksen korjauksiin on vastaavana aikana käytetty 350 milj.mk kunnostuksen osuuden ollessa noin kolmannes. Korjausrakentaminen on kohdistunut myymälä- ja majoitusrakennusten kannan tilavuudesta noin 32 %:iin ja toimistorakennuksien tilavuudesta 44 %:iin. Korjausrakentaminen on ollut yleisintä myymälä- ja majoitusrakennuksista 1960-luvun taloissa ja toimistorakennuksista vuosina 1921-1949 valmistuneissa. Myös palvelurakennuksissa korjausten yleisin syy on ollut energian säästö. Noin puolessa myymälä- ja majoitusrakennusten korjauksista on omistaja (yritys/henkilö itse) ollut mukana. LVI- ja sähköliikkeet ovat kummatkin olleet mukana 36 %:ssa hankkeista. Toimistorakennusten korjauksissa on useimmiten ollut mukana LVI-liike (45 %) joskin myös rakennus-, sähkö- ja maalausliikkeet ovat kukin olleet mukana noin 40 %:ssa korjaushankkeista. Tarkasteltaessa korjausrakentamisen kehitysnäkymiä on tukeuduttu pääosin rakennuskannan kehitysennusteisiin. Olettamalla, että korjausrakentaminen on yhtä yleistä ja voimakasta kuin vuonna 1982, pelkästään rakennuskannassa tapahtuvien muutosten takia korjausrakentamisen arvo on vuonna 1990 noin 20 % korkeampi kuin vuonna 1982. Korjausrakentamiseen vaikuttavat useat syyt ja niiden pohjalta on arvioitu korjausrakentamisen arvon kasvavan rakennuskannan aiheuttaman muutoksen lisäksi 2...4 % vuosittain. Diplomityössä tarkasteltujen talotyyppien korjausrakentamisen arvon odotetaan näin kasvavan vuoden 1982 arvosta 1,7 mrd.mk vuoteen 1990 mennessä tasolle 2,5...3 mrd.mk. /Kir09 |