Haja-asutusalueiden rakennuskanta ja sen kehittäminen

Abstract

Oheinen tutkimus "Haja-asutusalueiden rakennuskanta ja sen kehittäminen" liittyy Suomen Akatemian projektiin n:o 60 "Haja-asutusalueiden tekninen kehittäminen" ja on kyseisen projektin rakennuskantatutkimuksen loppuraportti. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuuden koekunnan tietojen perusteella maalaiskuntien haja-asutusalueiden rakennuskannan nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia sekä keinoja ja kustannuksia, joilla asetettuihin kehittämistavoitteisiin päästään. Maalaiskuntien haja-asutusalueiden rakennuskannan nykytila. Rakennusten lukumäärä maalaiskuntien haja-asutusalueilla ilman maatalousrakennuksia on noin 340 000 kpl, joiden yhteenlaskettu tilavuus on noin 126 milj. m3. Maatalousrakennuksia Suomessa on noin 170 milj. m3 lukuunottamatta latoja. Asuinrakennuksia maalaiskuntien haja-asutusalueilla on noin 91 milj. m3, josta omakotitaloja on noin 86 milj. m3. Omakotitalokanta on hyvin vanhaa, ennen vuotta 1940 rakennettujen talojen osuus kannasta on 32 %. Poistuma asuinrakennusten kannasta on tutkimuksen otoksen perusteella noin 0,7 % tilavuudella mitattuna vuodessa. Asuntojen uudistuotannon määrä on noin 2,2 milj. m3/a. Laajempia peruskorjaus- ja laajennustoimenpiteitä tehdään vuosittain arviolta 7 000 kpl. Asumisväljyys maalaiskuntien haja-asutusalueilla laskettuna henkeä kohti on keskimäärin suurempi kuin muualla maassa. Otoksen perusteella asumispinta-ala/asukas on keskimäärin 29,2 m2. Suuri keskimääräinen asumisväljyys maalaiskuntien haja-asutusalueiden asuinrakennuksissa johtuu lähinnä siitä, että kaikkein vanhimmassa osassa kantaa asuu huomattavan suuri määrä yksinäisiä vanhempia ihmisiä. Keskimääräinen omakotitalon tilavuus otoksen mukaan on vain noin 370 m3. Varustetaso asuinrakennuksissa on riittämätön nykyisten vaatimusten mukaan; vain 58 %:ssa omakotitaloista on viemäri, vesijohto ja WC. Lämmitysenergian kotimaisuusaste haja-asutusalueilla ylittää huomattavasti koko maan keskiarvon 30 %. Noin 55 % maalaiskuntien haja-asutusalueiden omakotitaloista lämmitetään puulla, mutta lämmitystavat ovat enimmäkseen paljon aikaa vieviä ja epämukavia. Paitsi lämmitystavoiltaan ovat rakennukset myös lämmöneristyskyvyltään vanhentuneita nykyisten vaatimusten mukaan. Energiataloudellisten korjausten tarpeessa ovat kaikki ennen vuotta 1970 rakennetut rakennukset. Maalaiskuntien haja-asutusalueiden rakennuskannan kehittäminen. Rakennuskannan kehittämisen perusteena on vaatimus yhtäläisestä asumisen tasosta taajamissa ja haja-asutusalueilla. Rakennusten energiankäyttöä koskevat tavoitteet on esitetty energiapoliittisen neuvottelukunnan mietinnössä ja asumisen laatutavoitteet Valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa 1976....1985. Tavoitteiden toteuttamislaajuus riippuu maalaiskuntien haja-asutusalueiden väestökehityksestä. Väestökehitysvaihtoehtoina ovat tarkastelussa olleet: kehityslinja A, jonka mukaan väestö vähenee 2 % vuodessa ja kehityslinja B, jonka mukaan väestön määrä pysyy nykyisellä tasollaan. Erilainen väestökehitys aiheuttaa kehityslinjoissa A ja B erilaisen poistuman sekä erilaisen peruskorjaus- ja uudistuotantotarpeen. Energiataloudellisina vaatimuksina pidetään rakennuskannan ominaiskulutuksen laskemista nykyisin tuotettavien rakennusten ominaiskulutuksen tasolle ja lämmitysenergian kotimaisuusasteen nostamista. Kotimaista halvempaa energiaa käyttävien rakennusten tavoitetta kulutuksen suhteen ei ole välttämätöntä asettaa yhtä korkealle kuin muiden rakennusten. Öljystä lämmityspolttoaineena on päästävä eroon vuoteen 2000 mennessä. Tämä tapahtuu vaihtamalla käytöstä poistettavat vanhat öljykattilat kiinteitä kotimaisia polttoaineita käyttäviin kattiloihin ja siirtymällä sähkölämmitykseen. Sähkön osuus lämmitysenergiasta tulee näillä toimenpiteillä kasvamaan noin 33 %:iin. Asuntojen laatutavoitteet ovat parempi asuinympäristö, asuntojen sisäisen laatutason, kuten pinnoitteiden, varusteiden, kalusteiden ja toimivuuden parantaminen ja perhekohtaisten toivomusten huomioonotto. Viemärin ja vesijohdon rakentaminen jokaiseen talouteen on tärkein ja kiireellisin tehtävä. Vaadittavat investoinnit kehityslinja A:n mukaan toteutettaessa kehittämistoimet koko maalaiskuntien haja-asutusalueiden rakennuskannassa ovat noin 470 milj. mk ja kehityslinja B:n mukaan noin 600 milj. mk. Suomen kansantaloudella on taloudelliset edellytykset saavuttaa tässä tutkimuksessa haja-asutusalueiden rakennuskannalle asetettavat tavoitteet. Väestöpohjan säilyttämiseksi on välttämätöntä luoda uusia työpaikkoja ja monipuolistaa haja-asutusalueiden elinkeinorakennetta. /Kir10