Energiatehokkuuden parantaminen

Abstract

Tämän diplomityön tavoitteena on ollut selvittää energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä prosesseja ja keinoja. Perusteet energiatehokkuuden parantamiselle antaa energiakustannusten nousu sekä kansainväliset päästörajoitukset. Lähtökohtana työlle oli tarkastella esimerkkikohteen avulla muutostilanteessa olevan kiinteistön nykytilannetta ja energiankäytönhallinnan osalta keskeisiä tekijöitä. Aiheen tutkimus pohjautuu lukuisiin kiinteistöalan ja energiankäytön julkaisuihin. Lisäksi on selvitetty olemassa olevan kiinteistön sähköjärjestelmien kuntotutkimusta ja suunnittelun merkitystä kiinteistön elinkaaressa. Kirjallisuusselvityksen osalta esille tuli selkeästi energiatehokkuuden parantamisen taustalla olevat keskeisimmät tekijät. Energiatehokkuuden parantaminen on kiinteistöön ja sen käyttäjiin vaikuttamista. Vaikka rakennuskanta onkin hyvin monipuolista, voidaan se jakaa karkeasti omistajasuhteiden osalta kahtia selkeiden ammattilaisten ja amatöörien kesken. Ammattimainen toiminta kiinteistösektorilla on jo vuosien ajan huomioinut kiinteistön arvon suhteessa sen energiankulutukseen, mutta amatöörisektorilla tämä ei ole itsestäänselvyys. Suhtautuminen kiinteistöomaisuuteen on osaltaan välinpitämätöntä eikä selkeää strategiaa sen hallintaan ole. Lainsäädännön muutokset tulevat vaikuttamaan tähän voimakkaasti. Aikaisempien kannustimien ja informaatio-ohjauksen tilalle tulevat lähitulevaisuudessa korjausrakentamista ohjaavat säädökset. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on riippuvainen useiden tekijöiden summasta. Yksinkertaisimmillaan se voi olla toimintaperiaatteiden ja käyttötottumuksien muuttamista. Suuremmassa mittakaavassa voi energiatehokkuuden parantaminen merkitä koko kiinteistön julkisivun ja lämmitysjärjestelmien uusimista. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin huomioitava, että energiatehokkuuden parantaminen tarkoittaa energiansäästöä kustannustehokkaasti. Mikäli kansainvälisien sopimuksien mukaisiin energiansäästötavoitteisiin halutaan päästä, on eri sidosryhmien tehtävä myös päätöksiä, jotka eivät ole kustannustehokkaita. Diplomityön alussa on selvitetty energiankulutuksen jakautumista yhteiskunnassa. Energiankulutuksen ollessa suurta, ovat myös sen aiheuttamat päästöt mittavat. Aihetta käsitellään energiansäästön alkuvaiheista aina viimeisimpiin ehdotuksiin. Tämän jälkeen on keskitytty rakennuskannan energiankulutukseen, sen jakautumiseen sekä rakenteellisten ratkaisuiden vaikutukseen. Kiinteistön energiatehokkuuden parantamisen osalta työssä perehdytään energiahallinnan prosessiin ja lopussa prosessin alkuvaihteita sovelletaan esimerkkikohteen avulla. Ennen työn johtopäätöksiä on selvitys kiinteistön erisidosryhmien intresseistä ja suhtautumisesta energiatehokkuuden parantamiseen. /Kir10