Maapuhdistamojen tukkeutuminen ja käytöstä poistettujen suodatinmassojen koostumus

Abstract

Haja-asutuksen jäteveden käsittelyssä on pitkään käytetty erilaisia maapuhdistamoja. Maapuhdistamoilla on rajallinen käyttöikä, joka yleensä määräytyy hydraulisen toimintakyvyn mukaan. Erilaiset tukkeutumisilmiöt laskevat maapuhdistamon hydraulista kapasiteettia ajan mittaan ja ennemmin tai myöhemmin puhdistamo joudutaan saneeraamaan tai poistamaan käytöstä. Käytöstä poistettujen suodatinmassojen koostumusta ei ole tutkittu, eikä niiden hyötykäytöstä ja loppusijoittamisesta ole virallisia suosituksia. Tässä diplomityössä tutkittiin suodatinkerrosten tukkeutumisilmiöitä ja käytettyjen suodatinmassojen koostumusta. Tutkimuksen kirjallisessa osassa on perehdytty tukkeutumiseen liittyviin tekijöihin, erilaisiin maapuhdistamoihin, sekä käytöstä poistettujen suodatinmassojen hyötykäyttöön ja loppusijoittamiseen vaikuttaviin ominaisuuksiin. Kokeellisessa osassa tutkittiin neljää käytöstä poistettua maapuhdistamoa. Otetuista näytteistä tutkittiin kattavasti maan fysiko-kemiallisia ominaisuuksia, hygieniaa, raekokoa ja raskasmetallipitoisuuksia. Tutkimus osoitti, että erilaiset suunnittelu- ja rakennusvirheet sekä huollon laiminlyöminen ovat yleisimpiä syitä maapuhdistamojen toimintahäiriöihin. Tutkitun maahanimeyttämön tukkeutuminen johtui vettä läpäisemättömästä maaperästä. Eräs kolmesta tutkitusta maasuodattamosta taas oli voimakkaasti tukkeutunut suodatinkentässä käytetyn fosforinpoistomassan ja hydraulisen ylikuormituksen takia. Käytöstä poistettujen suodatinmassojen hygienia riippuu pitkälti siitä, kuinka kauan puhdistamo on ollut käyttämättömänä. Useita vuosia säilyivät tutkituista indikaattoriorganismeista ainoastaan klostridit. Suodatinmassat sisälsivät jonkin verran fosforia ja vain vähäisiä määriä typpeä. Raskasmetallipitoisuudet todettiin kaikissa näytteissä niin alhaisiksi, etteivät ne rajoita millään tavalla suodatinmassojen käyttöä ja loppusijoittamista. Käytöstä poistettujen suodatinmassojen ensisijaisena sijoitusvaihtoehtona on pidettävä niiden jättämistä maaperään. Harvaan asutuilla alueilla maamassat voidaan sijoittaa paikallisesti esimerkiksi metsään tai niitylle niin, ettei siitä ei aiheudu riskiä talousvesiläh-teiden saastumisesta. Kaatopaikkasijoittaminen on tällä hetkellä hankalaa, minkä vuoksi kaatopaikkoja tulisi pikaisesti ohjeistaa suodatinmassojen vastaanotosta ja käytöstä. /Kir11