Koneasetusten vaikutus neulontavoimiin ja silmukkapituuksiin 1x1-interlockilla ja eräillä johdetuilla rakenteilla

Abstract

Työssä tarkastellaan koneasetusten vaikutusta neulontavoimiin ja silmukanpituuksiin valmistettaessa 1x1-interlockia ja eräitä johdettuja rakenteita. Kokeet tehtiin sylinterilautaskoneella (Dubied wevenit A 36, o30, 18 gg). Neulontavoimat mitattiin koneeseen asennetulla anturineulalla, jonka toiminta perustui puolijohdevenymäliuskoihin. Kokeita tehtiin 1x1-interlockrakenteella käyttäen erilaisia neulomapalan asetuksia, eri ajoituksia sekä interlock- ja resorineulalomitusta. Johdettuja rakenteita tutkittiin eri neulalomituksilla, milloin se oli mahdollista. Interlockrakenteella tutkittiin ajoituksen, neulalomituksen ja neulomapalan asetuksen vaikutusta silmukan pituuteen sekä jokaiseen havaittuun neulontavoimaan. Lisäksi tutkittiin juoksunopeuden ja silmukan pituuden välistä yhteyttä sekä vertailtiin teoreettisesti lasketun ja neuloksesta mitatun silmukan pituuden eroa ja vanhan ja uuden silmukan antamien neulontavoimien eroa. Johdetuilla rakenteilla tutkittiin neulontavoimia ja silmukan pituuksia sekä vertailtiin eri rakenteiden antamia tuloksia keskenään. Silmukan pituus pieneni ja neulontavoimat kasvoivat 1x1-interlockrakenteella, kun ajoitus tuli myöhäisemmäksi. Resorilomituksella silmukan pituus oli suurempi kuin interlocklomituksella. Neulontavoimia neulalomituksen vaihtaminen ei muuttanut samaan suuntaan, vaan jokainen neulontavoima reagoi omalla tavallaan. Myös ajoituksesta riippui, minkälainen vaikutus neulalomituksella oli neulontavoimiin. Neulottaessa käytettiin negatiivista syöttöä, joten neulomapalan korkeammalla asetuksella saatiin pienempi silmukan pituus kuin matalammalla asetuksella. Korkeammalla neulomapalan asetuksella neulontavoimat olivat suurempia kuin matalammalla. Johdetuilla rakenteilla mitatut neulontavoimat olivat interlocklomituksella hiukan pienempiä kuin resorilomituksella, erot eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä ja poikkeuksiakin esiintyi. Piquett, milanot, punto-di-Romat ja evermonte aiheuttivat keskimääräistä suurempia neulontavoimia tietyillä sidosraportin riveillä. Neulosten silmukan pituudet vaihtelivat samanlaisilla kerroksilla johtuen siitä, että ennen ko. kerrosta oli eri rakenteilla erilaisia kerroksia. Silmukan pituudet olivat lähempänä toisiaan silloin, kun sidoksilla oli sileiden kerrosten välissä saman verran resorikerroksia. /Kir10