|
Abstract:
|
Vuonna 1852 tapahtuneen Vaasan palon jälkeen Carl Axel Setterbergin sai tehtäväkseen laatia Klemetsön niemelle siirrettävälle uudelle kaupungille asemakaavan, joka vahvistettiin lopullisesti 1.8.1855. Asemakaava oli vuosisadalla laadittuihin väljiin ja mataliin puukaupunkien empirekaavoihin nähden tehokkuudeltaan ja katutilan käsittelyltään poikkeava ja viitoitti tietä tehokkaammille suljettuun katutilaan perustuviin asemakaavoihin. Asemakaavan mukaista tiukkaa ruutukaupunkia ympäröi puistoksi ja yleiseksi alueeksi osoitettu lähes luonnontilainen kaupunkiranta. Setterbergin osoitti kaavassaan Eteläisen Kaupunginselän vastaiselle ranta-alueelle vapaasti puistoon sijoitettuja kruunun rakennuksia. Varsinaisten kaavaan osoitettujen rakennusten lisäksi rannalle toteutettiin jo Setterbergin aikana ja toimesta myös arkipäiväisempiä kaupunkilaisten virkistystä palvelevia rakennelmia ja laitoksia. Kaupunginranta toimi sekä puistona että monipuolisena vapaa-ajanviettopaikkana. Yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehtina toiminut Jac Ahrenberg (30.4.1847 -2.11.1914), joka aikanaan tunnettiin monipuolisesti lahjakkaana taiteilijapersoonana, suunnitteli vuonna 1912 ranta-alueen tuntumaan Vaasan läänin maanmittauskonttorin vanhahtavan uusrenesanssityylisen uudisrakennuksen, joka vastaa hyvin Ahrenbergin tyylillisiä lähtökohtia ja ihanteita. Rakennusta laajennettiin Yrjö Sadeniemien vuonna 1925 laatimien, alkuperäisen rakennuksen tyylille uskollisten suunnitelmien pohjalta. Vuonna 1925 suunnitelluista symmetrisistä siipirakennuksista toteutettiin vain eteläinen rakennusmassa. Rakennukseen vuonna 1985 muuttanut Vesiylioikeus on laatinut yhteistyössä Vaasaan piirirakennustoimiston kanssa rakennuksen laajentamista koskevan perustamis- ja esisuunnitelman, joka pohjautuu Sadeniemen 1925 tekemiin piirustuksiin. Diplomityön suunnittelulähtökohtana on vesiylioikeuden rajaamaa rantaviivan ja rantarakennusten kaupunkirakenteellinen ja historiallinen suhde. Diplomityössä esitetty Vesiylioikeuden 60 metriä pitkä lisärakennusmassa on painettu päärakennuksen ja rannan väliseen jyrkkään rinteeseen. Rakennus rajaa viraston sisäpihan ja muodostaa mereltä katsoen jalustan vanhalle päärakennukselle samalla se vahvistaa hovioikeuden ja lääninvankilanvälistä visuaalista akselia. Julkisivukäsittelyn ja aukotuksen tarkoituksena on korostaa rannan maisema-akselien koordinaatistoa ja sitoa rakennusryhmä asuinkerrostalojen muodostamaan muurimaiseen kaupunkirakenteeseen. Ranta-alue jakautuu kahteen julkiseen toritilaan. Varsinaista oleskelutoria rajaavat rantarakennukset, joissa sijaitsevat mm. kahvila, kalamyymälä, veneilytarvikeliike/polttoaineenjakelu- ja jätepiste, kioski ja ravintolalaivan huoltorakennus. Rakennukset on sijoitettu rantaviivaan nähden kohtisuoraan siten, että kalahallin pitkä rakennusmassa suojaa toritilaa Vaasanpuistikon vilkkaalta ajoneuvoliikenteeltä ja erottaa asiakaspysäköinnin toritiloista ja rannan jalankulkualueesta. /Kir11 |