|
Abstract:
|
Tutkimuksessa tarkastellaan kaltevassa talossa olevia lasipintoja ja niihin liittyviä rakenteita. Suomessa kyseistä aihetta ei ole paljon tutkittu. Tämän vuoksi kirjallisuusmateriaali on nojautunut lähinnä ulkomaisiin julkaisuihin ja artikkeleihin. Lisäksi tietoa on pyritty hankkimaan eri valmistajilta ja asiantuntijoilta haastatteluin sekä tutustumiskäynnein erilaisissa kohteissa. Katolle tulevien kuormien suuruuksia on pyritty arvioimaan eri menetelmillä. Varsinkin lumi- ja palokuormissa on kirjavuutta. Työssä on myös vertailtu erilaisten pinta-, puite-, tiiviste- ja kantavien rakenteiden sopivuutta valokattoon Suomen olosuhteissa. Samanaikaisesti rakenteita on pyritty kehittämään. Lasikattojen ongelmista vanhin on vesitiiveys. Myöhemmin myös lämmöneristys ja erityisesti palonkesto ja tuuletus ovat tuottaneet vaikeuksia. Tutkimuksen perusteella lasikaton vaakasaumojen vesitiiveyden jättäminen pelkän tiivisteen varaan ei ole kovin pitkäaikainen ratkaisu. Tämän vuoksi lasit olisi limitettävä tai puiterakenteet varustettava ulkotilaan johtavin vesivuotourin, joiden toimivuus olisi varmistettava. Lasien lämmöneristyskykyä voidaan parantaa lisäämällä lasien määrää. Toinen parannuskeino on käyttää selektiivilaseja. Kattojen lasit ovat nykyään eristyslaseja, koska lasipaketin paksuus saadaan pieneksi ja asennettavuus on helppoa. Elementit ovat reunoiltaan kuitenkin kondensoitumisherkkiä. Palonkestossa jokainen lasikatteinen tila olisi käsiteltävä sen ominaisuuksien perusteella. Lasikatteisen tilan suunnittelussa arkkitehdin, LVI- ja rakennesuunnittelijan läheinen yhteistyö on erittäin tärkeää, koska rungolle asetetaan usein arkkitehtonisia vaatimuksia ja sisäilmaston tavoitetason saavuttamiseksi vaadittavat tekniset ratkaisut perustuvat useampien eri tekniikan alojen integrointiin. /Kir09 |