|
Abstract:
|
Asuntohallitus on jakanut energiataloudellisia korjausavustuksia vuosina 1978...1980 yli 200 milj. markkaa. Tarkoituksena on ollut avustaa asuntoihin suoritettuja energiaa säästäviä korjaustoimenpiteitä noin 20 %:lla korjauskustannuksista. Tehdyn tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää energiataloudellisten korjausten kansantaloudelliset vaikutukset. Tarkoituksena on ollut saada luotettava kuva tehdyistä korjauksista, niiden kustannuksista, saavutetuista lämmitysenergian säästöistä sekä toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta. Perimmäisenä tavoitteena on ollut luoda edellytykset energiataloudellisten avustusten myöntämisperusteiden parantamiselle. Tutkimuksen on rahoittanut asuntohallitus ja se on tehty Tampereen teknillisen korkeakoulun rakennustekniikan osastolla rakentamistalouden laitoksella. Tutkimuksen kohteiksi valittiin ne korjaushankkeet, joille myönnettiin energiataloudellista korjausavustusta syksyllä 1979. Tiedon keräys suoritettiin 570 korjauskohteesta, joissa tehtiin yhteensä noin 1500 avustettua korjaustoimenpidettä. Tutkimuksessa on esitetty vuonna 1979 myönnettyjen avustusten käyttö ja vaikutukset: - Vuonna 1979 myönnettyjä avustuksia käytetiin 100 milj. mk. - Avustettujen korjaustoimenpiteiden kustannukset olivat 400 milj. mk (lisäksi oma työ n. 100 milj. mk), mutta kohderakennuksissa tehtiin yli 700 milj. mk:n korjaustyöt. Avustetuista toimenpiteistä 38 % kohdistui lämmitysjärjestelmien muutostoimenpiteisiin ja 62 % säästötoimenpiteisiin. - Korjaustoimista kohdistui 70 % omakotitalokantaan ja 30 % rivi- ja kerrostalokantaan. - Vaippoja on korjattu runsaasti. Ilmanvaihdon säästöt ovat jääneet saavuttamatta. Lämpimän veden kulutuksen pienentämiseen ei säästötoimilla ole pyritty. - Suosituimpia korjaustoimenpiteitä ovat olleet omakotitaloissa yläpohjan ja seinien lämpöeristäminen sekä ikkunoiden uusiminen, kolmansien lasien asentaminen, ulko-ovien uusiminen ja termostaattisten patteriventtiilien asentaminen. Kerrostaloissa tehtiin pääasiassa termostaattisten patteriventtiilien asentamisia ja kaukolämpöön liittymisiä. - Avustetuista energian säästötoimenpiteistä on ollut yläpohjan lämpöeristäminen selvästi kannattavin. Seinän sisäpuolinen lämpöeristäminen on ollut myös kannattavuudeltaan hyvä. Seinien ulkopuolinen lämpöeristäminen, kolmansien lasien lisääminen ja patteriventtiilien asentaminen ovat olleet kannattavuudeltaan hyväksyttäviä. Osa alapohjien lämpöeristämisistä, ikkunoiden uusiminen ja ulko-ovien uusiminen ovat olleet kannattavuudeltaan huonoja. Näiden toimenpiteiden suorittamista voidaan kuitenkin perustella muilla kuin energiataloudellisilla perusteilla. - Avustuksia pitää nykyistä enemmän kohdentaa vaippojen korjauksista tehokkaampiin energian säästötoimenpiteisiin kuten ilmanvaihtoon, lämmityslaitteiden hyötysuhteeseen ja lämpimään käyttöveteen liittyviin toimenpiteisiin. - Korjaukset ovat kohdistuneet kunnoltaan keskimääräiseen asuinrakennuskantaan. Korjauksia pitäisi saada kohdistettua nykyistä enemmän energiataloudellisesti huonokuntoisimpiin taloihin. - Korjaustoiminnasta merkittävä osa kohdistui puulämmitteiseen rakennuskantaan eikä vaikuttanut öljyn kulutukseen. - Saavutettu vuosittainen energiansäästö, jos avustustoiminta jatkuu samanlaisena, on 10 vuoden kuluttua 9 % nykyisen asuntokannan kulutuksesta. - Ajoitusmääräykset ovat olleet rakennustarviketeollisuuden kannalta tarpeelliset ja asianmukaiset. /Kir10 |