Aikataulusuunnittelu ja rautatieliikenteen täsmällisyys

Abstract

Kansallinen rautatietavaraliikenne avautui kilpailulle Suomessa vuoden 2007 alussa. Ratahallintokeskus vastaa Suomessa ratakapasiteetin jakamisesta ja eri rautatieyritysten kapasiteettihakemusten yhteensovittamisesta. Kilpailun avautumisen ja mahdollisten uusien rautatieyritysten markkinoilletulon vuoksi RHK:lta edellytetään vastaisuudessa nykyistä laajempaa aikataulusuunnitteluosaamista. Diplomityön keskeinen tavoite oli rautatieliikenteen aikataulusuunnittelun periaatteiden sekä suunnittelussa huomioon otettavien tekijöiden kuvaaminen. Aikataulusuunnitteluun liittyy olennaisesti liikenteen täsmällisyys. Viime aikoina Suomen rautatieliikenteen täsmällisyysongelmat ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Asiakkaiden kasvaneet vaatimukset matka-ajan ja täsmällisyyden suhteen sekä lisääntyneet liikennemäärät ovat lisänneet aikataulusuunnittelun haasteita. Aikataulusuunnittelun keinoin voidaan vaikuttaa liikenteen täsmällisyyteen ja ennen aikataulujen käyttöönottoa niiden häiriöherkkyys tulisi testata. Työssä esiteltiin menetelmiä, joiden avulla eri aikatauluvaihtoehtojen luotettavuutta voidaan arvioida ja kerrottiin myös, millä tavalla täsmällisyystietoa voidaan hyödyntää aikataulusuunnittelussa. Lisäksi kuvattiin, mistä tekijöistä liikenteen täsmällisyys muodostuu ja selvitettiin, miten täsmällisyyttä tulisi mitata. Tutkimuksen luonne on lähinnä kuvaileva ja se perustuu pääasiassa kirjallisuusselvityksiin ja asiantuntijahaastatteluihin. Selvityksen perusteella rautatieliikenteen aikataulusuunnittelu on hyvin haasteellinen tehtävä, jossa tulee ottaa huomioon monia eri tekijöitä. Lisäksi aikataulusuunnittelun tavoitteet ovat usein ristiriidassa keskenään, jolloin yhden muuttujan parantaminen heikentää toista. Liikenteen täsmällisyyteen vaikuttavat monet eri tekijät. Rautatiejärjestelmä on herkkä erilaisille häiriöille ja rataverkon riippuvuuksien vuoksi yhden junan myöhästyminen saattaa vaikuttaa useiden muiden junien kulkuun. Rautatieliikenteessä korostuvat sekundääriset myöhästymissyyt ja niiden osuus saattaa olla jopa suurempi kuin primääristen myöhästymisten. Simulointia on jo pitkään käytetty aikataulujen analysoinnissa, mutta viime aikoina myös muita analysointityökaluja on kehitetty. Selvityksen perusteella mikrosimulointi on edelleenkin paras vaihtoehto, kun halutaan mahdollisimman luotettavia ja tarkkoja tuloksia. Oikeastaan ainoa simuloinnin heikkous on sen aikaa vievyys, minkä vuoksi se ei sovellu kovin lyhyen tähtäimen suunnittelun apuvälineeksi.