Show simple item record

dc.creatorWahlfors, Pasi
dc.date.accessioned2011-12-30T10:40:43Z
dc.date.available2011-12-30T10:40:43Z
dc.date.issued2011-12-30
dc.identifier.urihttp://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/20828
dc.description.abstractEräs tapa rakentaa vino yläpohjarakenne on asentaa aluskate suoraan lämmöneristeen päälle. Tällöin rakenteen lämpötekninen toiminta paranee, kun aluskate toimii samalla lämmöneristeen tuulensuojana. Oleellista rakenteessa on käyttää erityistä aluskatetta, joka on hyvin vesihöyryä läpäisevä. Rakenteesta käytetään nimeä tuulensuoja-aluskaterakenne. Tämänlainen rakenne ei ole tällä hetkellä Suomessa käytössä, koska Suomessa on perinteisesti tuuletusväli aluskatteen alla ja aluskatteena on yleensä vesihöyrytiivis aluskate. Tämän diplomityön tavoitteena on tutkia tuulensuoja-aluskaterakenteen soveltuvuutta Suomeen ja määrittää ne tekijät, jotka mahdollisesti rajoittavat rakenteen käyttöä Suomessa. Työ jakaantuu kolmeen osaan. Työn kirjallisuusselvitysosassa tutkitaan rakenteen käyttöä Saksassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Lisäksi kirjallisuusselvitysosassa perehdytään aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin. Työn toisessa osassa tutkitaan aluskatemateriaalin vesihöyrynläpäisevyyttä tekemällä vesi-höyryavoimelle aluskatteelle vesihöyrynläpäisevyyskoe viileissä (+3,7 C) ja kylmissä (-10 C) olosuhteissa niin sanotulla märkäkuppikoemenetelmällä. Kolmannessa osassa rakennetta tarkastellaan rakennusfysikaalisen laskennan avulla. Laskennassa selvitetään rakenteen sisällä vallitsevat lämpö- ja kosteusolosuhteet WUFI Pro 4.2 laskentaohjel-malla. Laskentatuloksia käytetään homeen kasvun riskin arvioimiseen niin sanotulla homemallilla. Työssä näytetään, että tuulensuoja-aluskaterakenne on käytössä muun muassa Saksassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Norjassa. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten mukaan rakenne toimii kosteusteknisesti hyvin. Vesihöyrynläpäisevyyskokeen mukaan näyttäisi siltä, että aluskatteen vesihöyrynläpäisevyys ei muutu merkittävästi lämpötilan laskiessa. Lisäksi rakennusfysikaalinen laskenta näytti, että kosteus pääsee helposti poistumaan rakenteesta aluskatteen läpi ja, että riski homeenkasvulle rakenteessa on pieni. Näin ollen voidaan todeta, että rakenne soveltuu käytettäväksi myös Suomessa. Tuulensuoja-aluskaterakenne poikkeaa tavanomaisesta suomalaisesta yläpohjara-kenteesta. Niinpä sen käytön yhteydessä on muistettava muutama erityisvaatimus, jotka varmistavat rakenteen hyvän kosteusteknisen toimivuuden: 1) Tuulensuoja-aluskaterakennetta suositellaan käytettäväksi jyrkillä katoilla, joiden kaltevuus on vä-hintään 1:4. 2) Aluskate tulee asentaa sekä sadeveden- että ilmapitävästi. Tällä varmis-tetaan rakenteen hyvä kosteustekninen toiminta sekä saavutetaan tavanomaista parempi lämmöneristävyys. 3) Aluskatteena tulee käyttää luokiteltua aluskatetta, joka on sade-veden- ja tuulenpitävä sekä samalla hyvin vesihöyryavoin (suositus sd  0,05 m). 4) Rakennetta voi käyttää kaikkien vesikatemateriaalien kanssa, kunhan aluskatteen ja ve-sikatteen välissä on hyvin tuulettuva tuuletusväli. Tuuletusvälin korkeudeksi riittää yleensä 45 mm:ä. /Kir11en
dc.description.abstractOne way to build a pitched roof is to install the underlay directly over the heat insulation. In that case, the underlay protects the heat insulation from the effects of cold wind. The most important thing in this type of structure is to use a special underlay ma-terial which is highly vapour-permeable. The name of the structure is “a roof structure with combined underlay and wind barrier”. This kind of roof structure is not in use in Finland because in Finland it is traditional to use a ventilation gap below the underlay. Furthermore, in Finland the underlay material is not usually vapour permeable. The main goals of this study are to investigate the suitability of such a roof structure for Finnish climatic conditions and to identify any potential problems concerning its use. The study is divided into three parts. The first part is a survey of the current literature on the topic. The main goals are to describe whether the structure is used in Germany, Switzerland, The United Kingdom, Denmark, Norway and Sweden, and also to analyse earlier studies on the topic. The second part investigates how permeable the underlay material is to water vapour. One type of underlay material is tested in a water vapour permeability test called the ‘wet cup’ test. Tests were carried out at two different temperatures +3.7 C and –10.2 C. The aim of the tests was to find out whether the temperature has an effect on the water vapour permeability of the underlay material. The third part of this study investigates the moisture behaviour of the structure through calculations. The calculations are done with WUFI Pro 4.2 and the results of these calculations are used to estimate the risk of mould growth in the structure. The study shows that the roof structure with combined underlay and wind barrier is used in, for example, Germany, Switzerland, Denmark and Norway. Earlier studies show that the structure works properly. The wet cup tests showed that there is no significant change in water vapour permeability at lower temperatures. Furthermore, the calculations showed that the moisture can easily dry out through the underlay and that the risk for mould growth is low. The conclusion is that the roof structure with com-bined underlay and wind barrier is also suitable for Finnish climatic conditions. This roof structure with combined underlay and wind barrier is not in common use in Finland. So, there are a few special requirements needed to ensure that the structure exhibits the appropriate moisture behaviour. 1) The minimum pitch for the roof should be 1:4. 2) The underlay should be both rain- and air-tight, as should the underlay seams and all the roof penetrations. 3) Only underlay material that is classified and tested should be used. The most important material properties of this material are that it is both rain-tight and airtight, yet remains permeable to water vapour. The recommended level for water vapour permeability is sd  0.05 m. 4) There should be at least a 45 mm high ventilated air space between the underlay and the roof covering.en
dc.format.extent105 s., 10 liitel.
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofien
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.titleTuulensuoja-aluskaterakenteen soveltuvuus Suomen ilmasto-olosuhteisiinen
dc.title.alternativeSuitability of a Roof Structure with Combined Underlay and Wind Barrier for Finnish Climatic Conditions
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:tty-2011123014980
dc.contributor.laitosRakennustekniikan laitos – Department of Civil Engineeringen
dc.contributor.tiedekuntaRakennetun ympäristön tiedekunta – Faculty of Built Environment
dc.contributor.yliopistoTampereen teknillinen yliopisto - Tampere University of Technologyfi
dc.programmeRakennustekniikan koulutusohjelmaen
dc.date.published2011-12-07
dc.contributor.laitoskoodirak
dc.contributor.thesisadvisorHuttunen, Jukka
dc.contributor.degreesupervisorPentti, Matti
dc.type.ontasotDiplomityö - Master's thesis


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record