Show simple item record

dc.creatorJoukainen, Maarit
dc.date.accessioned2019-05-06T09:03:14Z
dc.date.available2019-05-06T09:03:14Z
dc.identifier.urihttp://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/27383
dc.description.abstractHaitta-ainepitoisia kaivumaita on perinteisesti toimitettu kaatopaikoille hyödynnettäväksi kaa-topaikkarakenteissa tai jätteen päivittäispeittona. Valtioneuvoston asetus 331/2013 kaatopaikoista on rajoittanut orgaanisen aineksen sijoittamista jätetäyttöön 1.1.2016 lähtien, jonka jälkeen tarve jätetäytön peittomaille on vähentynyt merkittävästi. Kaivetuille haitta-ainepitoisille maille on siten löydettävä uusia hyötykäyttökohteita ja käsittelytekniikoita. Loppusijoittaminen läjittämällä ei ole kestävää kehitystä eikä täytä kiertotalouden periaatteita. Tutkimustyössä selvitettiin Pirkanmaan jätehuolto Oy:n toiminta-alueella syntyvien haitta-ainepitoisten kaivumaiden ja rakentamisesta muodostuvien ylijäämämaiden määrää ja laatua. Selvityksen perusteella arvioitiin tarve ja mahdollisuudet käsittelyyn, varastointiin ja hyödyntämi-seen. Lisäksi selvitettiin mahdollisia käsittely- ja jalostustekniikoita maa-ainesten laadusta ja haitta-aineista riippuen sekä pyrittiin muodostamaan kuva haitta-ainepitoisten maiden ja ylijäämämaiden käytön nykytilanteesta ja ennuste käsittelytarpeesta hyötykäytön kannalta. Tutkimuksessa arvioitiin myös lainsäädännön ja teknologian antamia mahdollisuuksia ja tarvittavia kehitystoimenpiteitä sekä ohjauskeinoja. Lopputuloksena arvioitiin käsittely- ja jalostusalueen rakentamistarvetta sekä toiminnan mahdollisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena, joka kattoi kaikki Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen 17 kuntaa. Kyselyn perusteella valittiin kahdeksan kuntaa, joihin tehtiin ryhmähaastattelut kyselyllä saatujen vastausten tarkentamiseksi. Maaperän tilan tietojärjestelmän perusteella kartoitettiin pilaantuneiksi epäiltyjen kohteiden määrää ja laatua sekä ennakoitiin tulevien kunnostettavien kohteiden massamääriä. Ennustetta tarkennettiin selvittämällä kunnostuskohteesta poistettujen haitta-ainepitoisten kaivumaiden toteutuneita massamääriä kunnostuskohteiden loppuraporteista viimeisen viiden vuoden ajalta. Tutkimuksen tuloksena saatiin kuva Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen kuntien pilaantuneiksi epäillyistä alueista, tulevista haitta-ainepitoisten kaivumaiden ja ylijäämämaiden massamääristä, massojen hyötykäytön nykytilasta sekä tulevaisuuden tarpeista. Kyselytutkimuksen ja haastatteluiden perusteella Pirkanmaalla muodostuu vuosittain merkittäviä määriä kaivumaita, joista osa ohjautuu käyttöön. Kunnat ratkaisevat ylijäämämaiden sijoittamisen itse, mutta tutkimuksen perusteella tarve maapankille on suuri, sillä useiden tutkimukseen osallistuvien kuntien maanläjityspaikat olivat täyttymässä, eivätkä nykyiset ratkaisut ulotu pitkälle aikavälille. Pilaantuneiden maiden osuus on tutkimuksen mukaan noin 5 - 10 % kaivumassojen määrästä. Lähes kaikki pilaantuneet maat on toimitettu tutkimuksen mukaan vastaanottopaikkoihin, eikä hyötykäyttöä kunnostuskohteissa ole juurikaan ollut. Tutkimuksen avulla pyrittiin antamaan kattava kuva pilaantuneiden ja ylijäämämaiden kiertotalouden tilanteesta Pirkanmaalla. Kiinnostus näiden maamassojen hyödyntämiseen on Pirkanmaalla suuri, mutta kustannustason ja lainsäädännön täytyy tukea hyötykäyttöä; neitseellisten luonnonmateriaalien käyttö on toistaiseksi edullista ja helppoa eikä kaivumaiden hyötykäytölle ole usein tarvetta. Käsiteltyjen pilaantuneiden maiden sekä ylijäämämaiden hyötykäytön edelly-tyksenä on myös tekninen soveltuvuus, joka voi edellyttää maa-ainesten jalostamista. Tärkeitä ovat myös lainsäädännön kehittyminen ja taloudelliset ohjauskeinot, jotta maa-ainekset saadaan kiertoon, eivätkä ne jäisi ainoastaan kasoiksi käsittely- ja jalostusalueelle.en
dc.format.extent148en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofien
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
dc.titlePilaantuneiden maiden kiertotalous Pirkanmaallaen
dc.title.alternativeCircular economy of contaminated soils in Pirkanmaa regionen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:tty-201905061525
dc.contributor.laitosRakennustekniikka – Civil Engineeringen
dc.contributor.tiedekuntaRakennetun ympäristön tiedekunta – Faculty of Built Environmenten
dc.contributor.yliopistoTampereen yliopisto - Tampere University
dc.programmeRakennustekniikkaen
dc.date.published2019-05-07
dc.permissionPermission granteden
dc.contributor.thesisadvisorLeppänen, Minna
dc.contributor.degreesupervisorKolisoja, Pauli
dc.type.ontasotDiplomityö - Master's thesis
dc.permissionminingMining permission granteden


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record