Show simple item record

dc.creatorSaranen, Jani
dc.date.accessioned2019-05-08T11:03:36Z
dc.date.available2019-05-08T11:03:36Z
dc.identifier.urihttp://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/27406
dc.description.abstractJätehierarkian periaatteiden mukaisesti Suomessakin on siirrytty kaatopaikkasijoittamisesta hyödyntämään jätteitä energiantuotannossa ja kierrättämään materiaaleja tehokkaammin. Suomessa on tuhansia kaatopaikkoja, joista suurin osa on suljettu. Nykylainsäädännön mukaisia kaatopaikkoja Suomessa on käytössä noin 50. Kaatopaikkatoiminta on Suomessa hyvin säännösteltyä ja valvottua toimintaa. Kaatopaikkarakentamista ja -suunnittelua ohjaavat Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013, ympäristöhallinnon ohjeet sekä InfraRYL 2018 luvut 14250 ja 14258 ja ohjekortti Infra 15-710194. Kun kaatopaikka suljetaan, jätetäytön päälle on rakennettava Valtioneuvoston asetuksen 331/2013 mukainen pintarakenne. Pintarakenteen tehtävänä on estää sadevesien suotautumista jätetäytön sekaan ja siten vähentää suotovesien muodostumista. Pintarakenteen toisena tehtävänä on tehostaa kaatopaikkakaasujen keräystä. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenne koostuu yleensä seuraavista kerroksista lueteltuna alhaalta ylöspäin: esipeittokerros, kaasunkeräyskerros, mineraalinen tiivistyskerros, kuivatuskerros, pintakerros ja sen ylin osa kasvukerros. Työ koostuu kahdesta tutkimusosiosta, kirjallisuustutkimuksesta ja kyselytutkimuksesta. Kirjallisuustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kuormituksia kaatopaikan pintarakenteisiin kohdistuu sekä miten eri materiaalit soveltuvat käytettäväksi kaatopaikan pintarakenteessa ominaisuuksiensa ja rakennettavuutensa puolesta. Työssä keskitytään jätteiksi luokiteltuihin maarakennusmateriaaleihin. Kirjallisuustutkimuksessa pohdittiin lisäksi, mistä kaatopaikan pintarakenteen rakentamisen kustannukset muodostuvat ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä eri materiaaleja jätehuoltoyhtiöt ovat käyttäneet kaatopaikan pintarakenteen rakentamisessa ja millä perusteella kaatopaikan pintarakenteissa käytetyt materiaalit on valittu käytettäväksi. Yhtenä tavoitteena kyselyssä oli selvittää pintarakenteissa käytettyjen materiaalien rakennettavuutta sekä materiaalien käyttämisessä mahdollisesti ilmenneitä ongelmia ja haasteita. Kysely kohdistettiin kaatopaikan pitäjille eli jätehuoltoyhtiöille. Kaatopaikan pintarakenteisiin on saatavilla paljon eri materiaaleja. Käytetyillä materiaaleilla on suuri vaikutus kaatopaikan pintarakenteen rakennuskustannusten muodostumiseen. Materiaalin hankintahinnan lisäksi kustannuksia syntyy materiaalin jalostamisesta, kelpoisuuden osoittamisesta ja laadunvarmistuksesta sekä hyväksyttämisestä ja kuljetuksista. Käytetty materiaali vaikuttaa suoraan myös rakentamiseen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin. Esimerkiksi bentoniittimatolla saadaan valmista rakennetta tuhansia neliöitä yhden työvuoron aikana, kun vastaavasti esimerkiksi kuitusavirakenteen tiivistäminen on huomattavasti hitaampaa. Kaatopaikan pintarakenteen kokonaiskustannuksiin vaikuttavat käytettyjen materiaalien lisäksi suunnittelu, rakentaminen sekä pintarakenteen elinkaaren aikainen jälkihoito ja korjaustarpeet. Massojen suunnitelmallisella hankinnalla kaatopaikalle tuotavista jätteiksi luokitelluista materiaaleista mahdollistetaan merkittävät kustannussäästöt pintarakenteen rakennuskustannuksissa. Kyselytutkimukseen vastanneista jätehuoltoyhtiöistä kaikki käyttivät kaatopaikalle jätteiksi tuotavia materiaaleja kaatopaikan pintarakenteen materiaaleina joko suoraan sellaisenaan tai jalostettuina. Vastaajien mukaan mineraaliseen tiivistyskerrokseen on hankala löytää soveltuvaa materiaalia. Jos ympäristöluvassa ei ole esitetty aikamäärettä pintarakenteiden valmiiksi saattamisesta, pintarakennetta ei kannata rakentaa ennen kuin rakenteissa käytettävät massat ovat saatavilla. Pintarakenteissa käytettyjä materiaaleja voidaan tapauskohtaisesti kerätä vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Suunnitelmallisella massojen hallinnalla voidaan säästää merkittäviä kustannuksia monessa eri muodossa kaatopaikkatoiminnassa.en
dc.format.extent136en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofien
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
dc.titleKaatopaikan pintarakenteen materiaalivaihtoehdoten
dc.title.alternativeMaterial options for landfill cappingsen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:tty-201905101593
dc.contributor.laitosRakennustekniikka – Civil Engineeringen
dc.contributor.tiedekuntaRakennetun ympäristön tiedekunta – Faculty of Built Environmenten
dc.contributor.yliopistoTampereen yliopisto - Tampere University
dc.programmeRakennustekniikkaen
dc.date.published2019-05-08
dc.permissionPermission granteden
dc.contributor.thesisadvisorLeppänen, Minna
dc.contributor.degreesupervisorLeppänen, Minna
dc.contributor.degreesupervisorKolisoja, Pauli
dc.type.ontasotDiplomityö - Master's thesis
dc.permissionminingMining permission granteden


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record