Show simple item record

dc.contributorTampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitosen
dc.creatorAlatalo, Elina
dc.date.accessioned2009-10-13T09:20:28Z
dc.date.available2009-10-13T09:20:28Z
dc.date.issued2009-10-13T09:20:28Z
dc.identifier.urihttp://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/6085
dc.description.abstractOpen source architecture is an emerging phenomenon, at the moment still looking for its exact definition and practices. In this master’s thesis open source refers to the bazaar organization model of innovation and operation, fi rst practiced by software developers as Linus Torvalds. Open source organization model collects the input of individual agents to emergent behavior and to collective intelligence. The accumulation of inputs becomes visible in upper organizational levels. Different versions of open source organization model or reactions to it are appearing everywhere in our society. In this context, the notion of architecture does not primarily demonstrate the actualized physic buildings but is seen more as a complex system that puts the stress on the action of production of space. Open source architecture is therefore seen as a culture of architecture that is reacting to the open source organization model. It is becoming visible in new tools, practices, concepts and implementations to our built environment. This master’s thesis is a continuum to a four-week practice-oriented workshop in the townships and slums of Johannesburg, South Africa. The exchange program was organized by Global Studio (GS) in the summer 2007. GS is based on the initiatives of UN Millennium Project. Questions arisen during the workshop and my interest to look into the relation of architecture and development, led this thesis later on to the themes of open source. Open source architecture could be studied concentrating only on the developed countries but to my concern the notion reaches its full meaning when dealing with global questions. In the context of development co-operation, open source architecture becomes enchanting, especially, because of its potential as a catalyst for three themes: information, practices and income. To gain development, there is the need for information on the actual reality. This data has to be fi rst collected, processed and then shared. We are also looking for new, more functional and inclusive practices for the production of cities. In addition, we need new models for generating income. The core idea of open source is in its functionality. The concept is not to be oversimplify ed by looking too much into its idealistic aspects. Open source can be misinterpreted if we concentrate to examine it only as charity or non-profi t work. The case study of Johannesburg proved the irrelevancy of traditional planning. Firstly, there is not yet reliable information of the situation to base a plan on. The grass-root knowledge and the formal information are controversial. Secondly, no conventional plan would be realisable, as the operators are dispersed and polyphone. The execution possibilities are scattered to small units. This makes big scale investments diffi cult. Simultaneously, the small-scale actors do not usually hold resources to put up any projects. Nothing is more prominent than the knowledge of what yet is not but what could be. The approach of this thesis is based on research of the future. Futurology is a pragmatic science looking for development possibilities characteristic to each era. It emphasizes the visions that are desirable and achievable. This includes the search for and interpretation of weak signals. Open source is one. Dominant conceptual model of a city guides strongly the work of an architect. New social and physical structures in society lead to reconfi gurations in the city concepts. The principles of these new structures and the new organizational capacity are mostly generated by innovations in information and communication technologies. At the moment, we conceptualize city as a complex rhizomic ecosystem driven by individuated urban actors. This is diversifying the profession of architects. We face tasks such as designing evolutionary processes. Open source proposes a model for evolutionary design. The aim of this theory emphasized thesis is to draft what open source architecture could be about and to stimulate the discussion on the themes around it. This study is to be seen as an opening for further investigation.en
dc.description.abstractAvoimen koodin arkkitehtuuri on yleistyvä ilmiö, joka tällä hetkellä vielä etsii käytäntöjään ja tarkkaa määritelmäänsä. Tässä diplomityössä avoimella koodilla viittaan basaarin järjestäytymistapaa noudattavaan innovaatio- ja toimintamalliin, jonka ensimmäisiä käyttäjiä olivat ohjelmistojen kehittäjät kuten Linus Torvalds. Avoimen koodin järjestäytymismalli kerää yksilöityneiden toimijoiden panoksen emergentiksi käyttäytymiseksi ja kollektiiviseksi älyksi. Panosten kerääntyminen tulee näkyväksi ylemmillä järjestäytymisen tasoilla. Avoimen koodin järjestäytymismallin eri versioita ja reaktioita tähän järjestäytymisen tapaan on yhä enemmän havaittavissa yhteiskunnassamme. Avoimen koodin yhteydessä arkkitehtuurin käsite ei ensisijaisesti viittaa toteutuneisiin fyysisiin rakennuksiin vaan nähdään enemmänkin kompleksina systeeminä, mikä painottaa toimintaa ja tilan tuottamista. Avoimen koodi arkkitehtuuri viittaa täten siihen arkkitehtuurin kulttuuriin joka reagoi avoimen koodin järjestäytymismalliin. Tämä on tulossa näkyviin uusina välineinä, käytäntöinä, konsepteina ja toteutuksina rakennetussa ympäristössämme. Diplomityöni jatkaa kuukauden mittaista käytäntöä painottanutta Etelä-Afrikan Johannesburgin slummeissa toteutettua työpajaa. Vaihtoohjelman järjesti Global Studio (GS) kesällä 2007. GS perustuu YK:n vuosituhattavoitteisiin. Työpajan aikana esiin nousseet kysymykset sekä kiinnostukseni tutkia arkkitehtuurin suhdetta kehitykseen, johdattivat lopputyöni avoimen koodin teemoihin. Avoimen koodin arkkitehtuuria voisi tutkia keskittymällä kehittyneisiin maihin, mutta mielestäni käsite saavuttaa täyden merkityksensä, kun se on tekemisissä maailmanlaajuisten kysymysten kanssa. Avoimen koodin arkkitehtuuri sovellettuna kehitysyhteistyöhön tulee kiehtovaksi etenkin, koska se sisältää piileviä mahdollisuuksia kolmessa teemassa: liittyen tietoon, käytäntöihin ja toimeentuloon. Kehitys vaatii tietoa todellisuudesta. Tämä tieto tulee ensin kerätä, käsitellä ja sitten jakaa. Me etsimme uusia toimivampia ja sallivampia käytäntöjä kaupunkiemme rakentamiseen. Lisäksi tarvitsemme uusia tapoja synnyttää elinkeinoja. Avoimen koodin ajatuksen ydin piilee sen toimivuudessa. Käsitettä ei tulisi yksinkertaistaa keskittymällä liikaa sen idealistisiin näkökulmiin. Avoin koodi saattaa tulla väärin tulkituksi, mikäli tutkimme sitä vain hyväntekeväisyytenä tai yleishyödyllisenä palkattomana työnä. Johannesburgin esimerkki osoitti, että perinteinen suunnittelu ei ole olennaista sen yhteydessä. Ensinnäkin, toistaiseksi ei ole olemassa luotettavaa tietoa, jolle suunnitelman voisi perustaa. Ruohonjuuritason kokemukset ja virallinen tieto ovat ristiriitaisia. Toiseksi, mitään tavanomaista suunnitelmaa ei voisi toteuttaa, koska toimijat ovat hajaantuneita ja moniäänisiä. Toteutusmahdollisuudet ovat siroteltuina pieniin yksiköihin. Tämä tekee ison mittakaavan panostuksista vaikeita. Samanaikaisesti pienen mittakaavan toimijoilla ei yleensä ole voimavaroja projektien aloittamiseen. Mikään ei ole merkittävämpää, kuin tieto siitä mitä ei vielä ole olemassa, mutta voisi olla. Lopputyöni näkökulma on tulevaisuuden tutkimuksessa. Se on käytännön läheinen tiede, joka etsii jokaiselle aikakaudelle ominaisia mahdollisuuksia kehitykseen. Tulevaisuuden tutkimus painottaa näkymiä, jotka ovat haluttavia ja mahdollisia saavuttaa. Tämä sisältää heikkojen signaalien etsimistä ja tulkitsemista. Avoin koodi on yksi heikko signaali. Vallitseva käsitemalli kaupungista ohjaa voimakkaasti arkkitehdin työtä. Uusi sosiaalinen ja fyysinen rakenne yhteiskunnassa muokkaa uudelleen näitä tieteemme sisäisiä peruskysymyksiä. Uusien rakenteiden periaatteet ja lisääntyvät järjestäytymisen voimavarat syntyvät etenkin kommunikaatio- ja tietoteknologisten innovaatioiden kautta. Tällä hetkellä käsitämme kaupungin kompleksina rihmastoisena ekosysteeminä, jota yksilöityneet urbaanit toimijat muokkaavat. Tämä monipuolistaa arkkitehtien ammatinkuvaa. Tehtäväkenttäämme tulee kuulumaan evolutionaaristen prosessien suunnittelu. Avoin koodi tarjoaa yhden mallin evolutionistiselle suunnittelulle. Teoriapainotteisen opinnäytetyöni tavoitteena on luonnostella avoimen koodin arkkitehtuurin käsitettä ja herättää keskustelua siihen liittyvistä teemoista. Tämä työ tulee nähdä avauksena myöhemmälle tutkimukselle. /Kir09en
dc.format.extent102 s.
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoen
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.titleOpen Source Architecture Johannesburg, South Africaen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:tty-200910136895
dc.contributor.laitosArkkitehtuurin laitos
dc.contributor.tiedekuntaRakennetun ympäristön tiedekunta
dc.contributor.yliopistoTampereen teknillinen yliopisto
dc.date.published2009-10-07
dc.contributor.laitoskoodiark
dc.contributor.degreesupervisorPakarinen, Terttu
dc.type.ontasotDiplomityö - Master's thesis


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record