Show simple item record

dc.contributorTampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitosen
dc.creatorKervinen, Minttu
dc.date.accessioned2010-05-17T12:03:41Z
dc.date.available2010-05-17T12:03:41Z
dc.date.issued2010-05-17T12:03:41Z
dc.identifier.urihttp://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/6577
dc.description.abstractHelsingin kaupunki suunnittelee uutta 30 000 – 40 000 asukkaan pientalo-kaupunkia nykyisin maaseutumaiselle Östersundomin alueelle. Diplomityössäni tarkastelen ajallisesti ja alueellisesti eri mittakaavoissa minne kaupungissa mahtuu luontoa ja millaista kaupunkiin mahtuva luonto on. Vastausta näihin ajatuksiin etsin sovittamalla kehittämiäni teoreettisia kaupunkimalleja eli kaupunkitypologioita Östersundomin luontoon. Etukäteen oli selvillä, että luontoa ja luonnon monimuotoisuutta ei voida suojella kaupungissa säästiöimällä luontoa siellä, vaan minun oli etsittävä muita näkökulmia. Diplomityössäni kuvaan kolmessa mittakaavassa Östersundomin luontoa nykyisellään. Typologiaosuudessa lähtöoletuksena on, että alueen luonnon nykytila määrittää sitä, millainen luonto alueella on mahdollista kaupungin rakentumisen jälkeen. Kaupunki on myös luonnon tapaan hierarkkinen ra-kenne, joten kuvaan kehittämiäni typologioita kolmessa mittakaavassa. Typologioita tehdessäni kohtasin kuitenkin ongelman, kuinka määrittää puhtaat tyyppimallit tyhjästä: enhän voi perustaa niitä Östersundomissa tällä hetkellä olevaan rakennuskantaan tilanteessa, jossa rakennuskanta tulee suuresti muuttumaan. Ratkaisuna tähän ongelmaan rakensin matriisin, jonka avulla pystyin haaru-koimaan esille vaihtoehtoja talon sijoittumisesta tontille. Diplomityössäni kokeilin muutamaa erilaista tapaa mitoittaa matriisi ja tarkastelin mitoituksen tuottamia vaihtoehtoja. Tonttien tasolla tarkastelin luonnon mahdollisuuksia kaupungissa neljän pihankäyttötavan kautta. Aluetypologiat rakensin matriisin avulla löytämieni talotyyppien ja tonttiko-kojen varaan. Aluetypologioissa tarkastelin sijoittuuko kaupungissa oleva luonto tonteille vai tonttien ulkopuolisille alueille. Luontoon vaikuttavat prosessit ovat erilaisia tonteilla ja tonttien ulkopuolisilla alueilla, joten luonnosta kehittyy niillä erilaista. Aluetyyppien maastosovituksissa Östersundomin maisematyyppeihin tarkastelin aluetyyppien ja maisematyyppien yhdistelmien tarjoamia mahdollisuuksia alueen luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle. Tarkastelutapani sai esille joitakin eroja tontti- ja aluetyyppien soveltuvuudesta luonnolle. Sekä omakotitalojen että pienkerrostalojen aluetyypeillä pihojen käyttötavat muodostavat helposti laikkuja. Rivitalojen pihoille muodostuu puolestaan talojen suuntaisia vyöhykkeitä. Luonnon kannalta on vaikea arvioida, ovatko laikuittaiset vai yhtenäiset pihat parempia. Tätä pitäisi tutkia lisää, koska alueita suunniteltaessa voidaan päättää, muodostuuko pihoista laikkuja vai jatkuvia rakenteita. Aluetyyppien maastosovituksista ilmenee, että eri maisematyyppien luonnon säilyttäminen kaupungissa vaatii kaupungilta erilaisia ominaisuuksia. Aluetyyppien sopivuutta luonnolle ei siis voi päätellä pelkästään aluetyypin ominaisuuksien perusteella. Kuitenkin joitain asioita alueelle syntyvästä luonnosta voidaan päätellä aluetyyppien ominai-suuksista. Tontti- ja alueväljyyslukujen tai tonttiväljyyden suhdeluvun r-t ja alueväljyyden suhdeluvun r-a erosta voidaan päätellä, onko luonto aluetyypillä tonteilla vai niiden ulkopuolisilla alueilla. Asukastiheyttä kuvaavat luvut asukkaita aluehehtaarilla ja asukkaita tonttihehtaarilla kuvaavat puolestaan maaston kulumisen vaaraa. Lisäksi talotyyppi vaikuttaa siihen, onko luonnolla tilaa ja aikaa kehittyä alueella. Omakotitalojen aluetyypeillä asukkaat tekevät päätökset siitä, mitä tonteilla on. Mikään ei takaa pihankäyttötavalle jatkuvuutta. Taloyhtiöiden pihoilla sen sijaan pihankäyttötapa päätetään taloa suunniteltaessa eikä käyttötapaa voida muuttaa hetken mielijohteesta kuten omakotitalon pihalla. Jos ja kun kaupungissa olevaa luontoa ei voida suojella säästiöimällä luontoa siellä, päädyin kahteen muuhun tapaan vaalia luontoa kaupungissa. Tonteilla voi olla ja kehittyä joko vain sellaista luontoa, jota tontin omistaja ja asukkaat arvostavat, tai tonteilla voi olla sellaista luontoa, joka on poissa omistajan silmistä. Pahin este luonnolle kaupungissa ei siis ole tilan puute, kuten pystyn osoittamaan diplomityössäni. Kaupungissa luonnon luontaisille prosesseille löytyy varmimmin tilaa ja aikaa paikoista, jonne ihmisten on hankala mennä tai jotka ovat poissa maanomistajan silmistä. Tonteille pitää siis luoda rakennusten sijoittelun avulla tai muilla rakenteellisilla keinoilla tällaisia suojaisia alueita luonnolle. /Kir10en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.relation.isformatof107en
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.titleLuonto kaupungissa - Kaupungin ja luonnon kokoavat typologiat Östersundomiinen
dc.typeDiplomityö - Master's thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:tty-201005171129
dcterms.issued2010-05-05
dc.revLodenius, Staffan
dc.thsLodenius, Staffan
dc.contributor.laitosArkkitehtuurin laitos
dc.contributor.tiedekuntaRakennetun ympäristön tiedekunta
dc.contributor.yliopistoTampereen teknillinen yliopistofi
dc.programmeArkkitehtuurin koulutusohjelmaen
dc.date.published2010-05-05
dc.contributor.laitoskoodiark


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record