Show simple item record

dc.contributorTampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitosen
dc.creatorErkkilä, Jyri
dc.date.accessioned2010-09-20T05:16:18Z
dc.date.available2010-09-20T05:16:18Z
dc.date.issued2010-09-20T05:16:18Z
dc.identifier.urihttp://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/6764
dc.description.abstractRadan alusrakenteen pääasiallisena tehtävänä on jakaa kuormia alapuoliselle maa- tai kalliopohjalle sekä yhdessä muiden rakennekerrosten kanssa estää tai pienentää alla olevien maakerrosten routimisesta aiheutuvat haitalliset muodonmuutokset radassa. Tiiviys on yksi tärkeimmistä karkearakeisista materiaaleista tehdyn rakenteen pitkäaikaiseen muodonmuutoskäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä ja selkeä mittari arvioitaessa kuormituksesta rakenteeseen syntyviä painumia. Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää ratarakenteissa käytettävien materiaalien rakeisuuksien ja tiivistysmenetelmien vaikutusta tarkkailumittauksilla todennettuihin radan alusrakenteen tiiviyksiin, sen päältä saataviin kantavuuksiin ja rakennekerrosten tiivistettävyyteen. Edellä mainittuja asioita tutkittiin toteutuneiden ratahankkeiden kelpoisuuskirjoihin dokumentoiduista aineistoista. Tutkimustulosten perusteella nykyisten vaatimusten mukaisilla luonnonmateriaaleilla rakennetuissa alusrakenteissa parhaat tiiviys- ja kantavuusarvot saavutettiin materiaaleilla, joiden rakeisuudet olivat rakeisuusohjealueiden rajakäyrien suuntaisia. Materiaaleilla, jotka sinänsä täyttivät laatuvaatimukset, mutta sisälsivät epätavallisen paljon hiekkaa tai olivat tasarakeisia, havaittiin tiivistyvyysongelmia. Kalliomurskemateriaaleilla ongelmana on usein ollut lajittuminen. Lajittumista oli havaittavissa myös tämän työn tutkimuskohteissa. Lajittuminen aiheuttaa materiaalin tasarakeistumista ja heikentää materiaalin tiivistymistä. Uusissa kalliomurskemateriaaleille asetetuissa teknisissä vaatimuksissa on pienimpien raekokojen (# < 2 mm) osuutta pyritty lisäämään ohjerakeisuuskäyriä muuttamalla. Tutkimustuloksista oli havaittavissa oikeanlaisten työmenetelmien tärkeys rakenteiden laatuvaatimusten täyttymiseen. Oikeanlaiset työmenetelmät ja tiivistyskalusto tulee valita käytettävän materiaalin mukaan. Lisäksi kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus tulee suhteuttaa tiivistyskalustoon. Kerrospaksuuksien osalta tutkimuksessa havaittiin, että yli 500 mm kerrospaksuudet eivät tiivisty riittävästi koko paksuudeltaan kalustosta riippumatta. /Kir10en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.relation.isformatof123+7en
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.titleRadan alusrakenteen kantavuus- ja tiiviysselvitysen
dc.typeDiplomityö - Master's thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:tty-201009201320
dcterms.issued2010-09-08
dc.revKolisoja, Pauli
dc.revHakala, Seppo
dc.thsKolisoja, Pauli
dc.contributor.laitosRakennustekniikan laitos
dc.contributor.tiedekuntaRakennetun ympäristön tiedekunta
dc.contributor.yliopistoTampereen teknillinen yliopistofi
dc.programmeRakennustekniikan koulutusohjelmaen
dc.date.published2010-09-08
dc.contributor.laitoskoodirak


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record